Villakoiria, villakissoja

Viime aikojen yövuoroviihdyke on ollut hyvin samanlaisena toistuva - neulahuovutusta, neulahuovutusta, neulahuovutusta. Tuloksena on syntynyt pieni lauma villaisia kissoja ja koiria. Ei mitään erityistä rotua tai näköä, kunhan ovat pieniä ja pehmoisia. =) Lumikuvissa on mittakaavan vuoksi tulitikun lisäksi vielä 1:1-kissan jälki.

Neulahuovutuksen lisäksi olen neulonut. Tarkoitus oli tehdä tumman violetinsinisestä ("yönsininen") Novita Crystal -langasta kauluri ja pipo. Ohje löytyi Novitan lehdestä Syksy 2010, siis sama ohje josta olen ennenkin sellaiset tehnyt. Tällä kertaa tein tarkoituksella piposta hieman ohjetta suuremman, mutta saattoihan siinä käydä niinkin, että suurennosvaiheessa mopo lähti hieman käsistä. Sen verran mallia muhku on tämä lopputulos. Saapa nähdä, miten asettuu käytössä...

Omakuvan ottaminen kirkkaassa vastavalossa on muuten melkoisen hankalaa. Kuvausassistentti Viivi antoi henkistä tukea.

Kaapittelua

Silloin tällöin ei voi muuta kuin huokaisten tuijottaa askartelukaapin sisältöä ja miettiä, että pitäisiköhän suosiolla siirtyä vaikkapa postimerkkeilyyn tai orkideakasvatukseen - olisi (ehkä) tässäkin kaapissa enemmän tilaa...

(pahoittelen epäselviä kuvia, hämärä huone jne, ja kuvankäsittelyohjelmakin tappeli vastaan kaikin voimin, mutta ehkä idea tulee kuitenkin selväksi...)

Ja näissähän ei suinkaan ole vielä kaikki - lisäksi kirjoituspöydän laatikot ovat täynnä askartelumaaleja, värikyniä, decoupage-serviettejä, helmiä yms. pientä ja kirjoituspöydän päällä on kaksi Bilteman lokerikkoa, joihin olen tunkenut pienimmät nukkekoti-irtaimistot. Neulelankoja on kahdessa jemmauspaikassa ja kankaitakin vielä siellä täällä... Puhumattakaan Talo Aurinkoisen elementeistä, jotka pakkausmuoviin käärittynä on tungettu ties minne kirjahyllyn taa...

Jonkunlainen puhdistussiivous olisi ehkä tarpeen, vaan miten, kun mitään ei saa heittää pois, mistään ei henno luopua, kun monen monituiset nukkekotiprojektit ovat vielä täysin kesken (tai ajatuksen tasolla), eihän sitä voi tietää mitä joskus tarvitsee...